Yrityksen perustaminen Kiinaan ei ole rakettitiedettä, mutta siinä on paljon huomioon otettavia asioita ja se on vaikeampaa kuin yrityksen perustaminen Hongkongiin tai Suomeen.

Yritystä ei kannatta perustaa Kiinaan suunnittelematta tai ajatuksella, että laitetaan joku entiteetti pystyyn ja mietitään myöhemmin mitä sillä tehdään. Tällaisella toimintatavalla saat kyllä yrityksen perustettua, mutta voi käydä niin, että et voi harjoittaa sillä aikomaasi liiketoimintaa.
Kiinassa yritykset voivat harjoittaa liiketoimintaa ainoastaan rekisteröidyn toimialansa puitteissa. Toimiala määritellään suhteellisen yksityiskohtaisesti eikä toimialaksi ole mahdollista laittaa erittäin laveita aloja tyyliin ”kaikki laillinen liiketoiminta”.
Aiottu liiketoiminta sekä rekisteröitävä ja rekisteröity toimiala voi vaikuttaa moniin asioihin. Jos yrityksesi on yhden miehen konsulttifirma, niin yrityksen perustaminen on yksinkertaista. Jos yrityksesi tarkoitus on valmistaa suuria määriä vaarallisia kemikaaleja ulkomaanvientiin, niin tilanne on monta kertaluokkaa monimutkaisempi. Konsulttifirmalle ei ole välttämättä mitään erityisiä vaatimuksia, kun taas kemikaalitehdas tarvitsee ympäristölupia, vienti- ja tuontilisenssin, tietynlaisen kiinteistön jne.
Jo aivan yksinkertaisen tuontia ja vientiä harjoittavan yrityksen perustaminen Kiinaan voi edellyttää tietyn kokoista omaa toimitilaa, vaikka varastopalvelut olisi ulkoistettu. Jos tätä ei ole otettu etukäteen huomioon, niin vuokrasopimuksen allekirjoitettuasi voi käydä ilmi, että sinun on vaihdettava toimitiloja, mikä voi johtaa isännöitsijästä riippuen siihen, että maksat kahdesta toimitilasta, kertakorvauksen tai käräjillä tavataan. Niin ja sivuhuomautuksena mainittakoon, että toimitilojen vuokrasopimus on allekirjoitettava ennen kuin yritystä on rekisteröity. Jos tuonti- ja vientiyrityksesi tarkoitus on tehdä elintarvikekauppa, niin taas on lisää vaatimuksia neliöiden ja lupalappujen suhteen. Vaatimukset voivat olla erilaisia eri kaupungeissa.
Joillekin toimialoille on asetettu vaatimuksia sen suhteen, että kuinka monta prosenttia yrityksestä ulkomaalainen osakas voi omistaa tai voiko omistaa ollenkaan. Nämä vaatimukset pitää selvittää, mutta ulkomaalaisomistuksen rajoitus on enemmänkin poikkeus kuin sääntö.
Miten sitten toimialan määrittely käytännössä tapahtuu? Kirjoita omin sanoin, että mitä yrityksen pitää käytännössä pystyä tekemään. Kirjoita mieluummin liian paljon kuin liian vähän. ”Yritys maahantuo Suomesta Kiinaan kukkopillejä. Yrityksellä on varasto Shanghaissa. Aluksi kaksi työntekijää, mutta vuoden lopussa toivottavasti jo 5. Asiakkaat ovat sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä. Verkkokauppa, josta tehdään myyntiä Kiinan sisällä…”
Kun toimiala on määritelty selkokielellä, voidaan se kääntää kiinalaiselle viranomaiskielelle. Jos toimiala ei osu ihan nappiin kerrasta, niin sitä on mahdollista laajentaa tai supistaa. Mitä pienempi muutos, niin sen todennäköisemmin onnistuu pienellä vaivalla. Konsulttifirman muuttaminen ydinvoimalaksi onkin jo vaikeampaa. Kiinalaisen yrityksen nimi sisältää päätoimialan esimerkiksi tuonti- ja vienti, mikä jälleen osoittaa, että kiinalaiset tykkäävät lokeroida asioita. Toisaalta kiinalaisen yrityksen nimestä ulkopuoliset saavat nopeasti enemmän tietoa kuin suomalaisen yrityksen nimestä, joka voi olla vaikkapa Prööt Solutions Oy.